Kylmiön lämpeneminen ei yleensä ala yhtäkkiä. Laite on saattanut oireilla viikkoja ennen kuin lämpötila nousee näkyvästi. Nämä kolme syytä kattavat suurimman osan hälytyksistä, joihin meidät kutsutaan.

1. Lauhdutin on likainen

Lauhduttimen kennoon kertyy pölyä ja rasvaa, jolloin lämpö ei siirry pois. Kompressori käy pidempään ja kuluttaa enemmän, ja lopulta teho ei riitä. Ammattikeittiössä kenno kannattaa puhdistaa vähintään kahdesti vuodessa.

2. Ovitiiviste vuotaa

Kulunut tai irronnut tiiviste päästää lämmintä ilmaa sisään jatkuvasti. Se näkyy huurteena höyrystimessä ja kohonneena sähkönkulutuksena. Tiiviste on halpa osa – vaihtamatta jättäminen ei ole.

3. Kylmäainetta on liian vähän

Vuoto pienentää kylmäainetäytöstä vähitellen. Laite jäähdyttää yhä huonommin, mutta ei pysähdy. Pelkkä lisätäyttö ei riitä: vuotokohta on paikannettava, muuten sama toistuu ensi kaudella.

Vuosihuoltoon kuuluva etävalvonta näyttää nämä kehityskulut ennen kuin ne muuttuvat hälytyksiksi. Silloin korjaus tehdään suunnitellusti, ei keskellä lauantai-iltaa.

Ammattikeittiön kylmiö, pakkashuone ja kylmäkalusteiden koneikko sisältävät kylmäainetta. Se tekee niistä laitteita, joita koskevat F-kaasusäädökset. Ravintoloitsijalle tämä tarkoittaa kolmea käytännön velvoitetta.

1. Määräaikaiset vuototarkastukset

Tarkastusväli ei ole kaikille laitteille sama. Se määräytyy laitteen kylmäainetäytöksen ja kylmäaineen ilmastovaikutuksen perusteella, eli CO2-ekvivalenttitonneina laskettuna. Sama kilomäärä eri kylmäainetta voi johtaa eri tarkastusväliin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että väli pitää laskea laitekohtaisesti – me teemme sen laitekilven tietojen perusteella ensimmäisellä käynnillä.

Kiinteästi asennettu vuodonilmaisujärjestelmä pidentää tarkastusväliä. Isoissa koneikoissa se maksaa itsensä takaisin jo pelkkinä tarkastuskertoina, kylmäainehävikistä puhumattakaan.

2. Huoltokirjanpito

Laitteista on pidettävä kirjaa: mitä kylmäainetta ja kuinka paljon, milloin on tarkastettu, mitä on lisätty tai otettu talteen ja kuka työn teki. Kirjanpito on se, mitä viranomainen kysyy ensimmäisenä. Se on myös ainoa tapa nähdä, vuotaako jokin laite hitaasti vuodesta toiseen.

Toistuva kylmäaineen lisäys ilman vuodon paikannusta on merkki siitä, että jotain on jäänyt korjaamatta. Lisätäyttö on halvempaa kuin vuodon etsintä vain ensimmäisellä kerralla.

3. Pätevyysvaatimus

Kylmäainetta sisältäviä laitteita saa huoltaa vain pätevyyden omaava asentaja, ja työtä tekevän liikkeen on oltava rekisteröity. Tämä koskee myös kylmäkalusteiden asennusta ja purkua. Vastuu siitä, että tekijällä on oikeat paperit, on tilaajalla.

Mitä huoltokäynnillä kannattaa teettää samalla?

• Lauhduttimen kennon puhdistus – ammattikeittiössä vähintään kahdesti vuodessa
• Ovitiivisteiden kunto ja oven sulkeutuminen
• Sulatusjaksojen ja lämpötila-asetusten tarkistus
• Hälytysrajojen ja lämpötilaseurannan toimivuus

Vuosihuoltosopimuksella nämä hoituvat suunnitellusti ja kirjanpito pysyy ajan tasalla ilman, että kukaan ravintolassa joutuu muistamaan tarkastusvälejä. Palvelemme ravintoloita ja ketjuja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja muualla Uudellamaalla.

Helsingin ja Espoon toimistokiinteistöissä jäähdytys on mitoitettu vuosia sitten, usein ennen kuin avokonttorissa istui nykyinen määrä ihmisiä ja näyttöjä. Silti vika on harvoin siinä, että kone olisi liian pieni.

1. Lauhdutin on tukossa tai liian ahtaassa paikassa

Katolla tai seinustalla oleva lauhdutin kerää siitepölyä ja roskaa. Kun kenno on tukossa, laite ei pääse luovuttamaan lämpöä ja teho romahtaa juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Sama tapahtuu, jos laitteen ympärille on rakennettu aita tai varastoitu tavaraa. Puhdistus ja ilmanvaihtotilan vapauttaminen palauttavat yleensä suuren osan tehosta.

2. Käyntiajat ja asetusarvot ovat väärin

Jäähdytys käynnistyy liian myöhään aamulla, tai asetusarvo on säädetty niin matalaksi että laite käy jatkuvasti tavoittamatta sitä koskaan. Kummassakin tapauksessa tila on kuuma ja sähkölasku korkea. Ajastusten ja rajojen tarkistus on tunnin työ.

3. Kylmäainetta on vuotanut vähitellen

Hidas vuoto ei pysäytä laitetta. Se vain jäähdyttää joka kesä vähän huonommin kuin edellisenä. Tämän huomaa vertaamalla käyntiaikoja ja lähtevän ilman lämpötilaa aiempaan. Pelkkä lisätäyttö ei riitä: vuotokohta on paikannettava, muuten sama toistuu ensi kesänä.

4. Ilma ei kierrä siellä missä ihmiset istuvat

Konevektori puhaltaa neuvotteluhuoneeseen, jossa ei ole ketään, ja avokonttorin nurkka jää katveeseen. Väliseinämuutosten jälkeen tämä on tavallista. Mittaus kertoo, onko kyse tehosta vai jakautumisesta – ne ovat eri ongelmia ja vaativat eri korjauksen.

Milloin uusi laite on oikea vastaus?

Silloin kun edellä olevat on käyty läpi ja teho on yhä mitattavasti liian pieni, tai kun laitteen kylmäaine on poistumassa käytöstä ja varaosien saanti on epävarmaa. Silloinkin mitoitus kannattaa tehdä mittausten pohjalta, ei vanhan laitteen kilven mukaan.

Huollamme ja mitoitamme kiinteistöjen jäähdytysjärjestelmät: vedenjäähdytyskoneet, konevektorit sekä VRF- ja VRV-laitteet.